perjantai 1. huhtikuuta 2016

Raportti

Pärjääkö englannilla kohdemaassasi joka tilanteessa?
Sillä pärjää kyllä, mutta Elinan saksan kielen taidosta on ollut apua. Muutamat työkaverit puhuvat todella hyvää englantia. Vanhemmat ihmiset eivät osaa yhtään. Englannin kielen opetus on täällä myös erilaista. Kielioppiasioita ei käydä, vaan opiskellaan vain sanoja. Lauseiden tekeminen on siis todella haastavaa joillekin.

Millaisia kulttuurieroja havaitsit?
Isoin on rouvittelu ja herroittelu. Täällä sitä käytetään edelleen ja on töykeää, jos sitä ei käytä. Hierarkia on myös suuri. Suomessa on paljon tehty sen eteen, että ollaan saman arvoisia ja että pomonkin kanssa voi istua samaan kahvipöytään. Täällä Pomot, työntekijät ja harjoittelijat on kyllä eroteltu.

Muuttuivatko omat ennakkokäsityksesi vaihdon aikana?
Kyllä, saksalaiset ovat todella paljon rennompia kuin kuvittelimme. Aina saa lukea, että saksalaiset ovat jämptejä ja huumorintajuttomia. Meillä on kyllä välillä erittäinkin samanlainen huumorintaju ja nauruilta emme ole välttyneet.

Havaitsitko eroja työkulttuurissa?
Täällä ei käytetä sesonkityöntekijöitä, vaan työntekijät ovat aina vakituisia. Harjoittelijat ovat myös työntekijän veroisia. Täällä tehdään myös pidempää päivää, 9 tuntista. Myöskään ei ole mitään lisiä, vaan peruspalkka, joka on aina sama konsernista riippuen. Ei ole standardipalkkoja, eikä meidän alallamme ole ammattiliittoa tukemassa ja puolustamassa oikeuksia.

Mitä työturvallisuuteen liittyviä eroja havaitsit?
Turvakengät eivät ole pakolliset, mutta muuta meillä ei tule mieleen. Turvallisuus meidän hotellissamme on ainakin hyvin pitkälle samaa tasoa, kun mihin olemme Suomessa tottuneet.

Onko työn/palvelun laatu samanlaista kuin Suomessa?
Täällä ollaan vielä asiakaspalveluhenkisempiä kuin Suomessa. Täällä asiakas on todellakin kuningas. Työssään he ovat todella tarkkoja ja jämptejä, mutta niinhän suomalaisetkin ovat.

Opitko jotain yrittäjyyteen liittyvää?
Paikan sijainnilla ja ulkonäöllä on todella suuri merkitys. Myös sääolot vaikuttavat. Vaikka hotelli olisi hyvällä paikalla ja todella siisti, niin jos sataa koko ajan, ei silloin ole asiakkaitakaan.

Kuvaile työssäoppipaikkaasi ja sen ammatillista antia salassapitovelvotteita kunnioittaen
Tämä talvi on ollut sääoloiltaan huono, joten meidän ollessamme täällä ei ole ollut sesonkia. Asiakkaita ei ollut odotettua määrää, joten töitäkään ei ollut samalla tavalla. Saimme tehdä aamuvuoroa, jossa opimme aamupalabuffan laiton, sekä iltavuoroa, jossa olemme oppineet täkäläisen tavan tehdä alkoholijuomia.
Kuinka hyvin sait luotua kontakteja paikalliseen väestöön työpaikallasi ja muualla?
Olemme tutustuneet työkavereihimme ja viettäneet aikaa heidän kanssaan myös vapaa-ajalla. Työkaverimme kautta olemme tutustuneet myös hänen perheeseensä ja ystäviinsä. Suunnitteilla on, että palaisimme tänne vielä kesällä katsomaan ystäväämme.

Koitko mielestäsi kulttuurishokkia?
Jos, niin miten selvisit siitä?
Pahin kulttuurishokki tuli ensimmäisen viikon jälkeen, kun reissu ei tuntunutkaan enää lomalta. Ymmärsi, että onkin kauemmin reissussa ja oli pakko sopeutua, sekä ymmärtää saksalaista elämää. Kielimuuri on tuonut omat haasteensa, mutta niistäkin on selvitty. Rutiineilla ja toistemme tuella selvisimme vaikeistakin tilanteista. Vuorille lähteminen sai aina tajuamaan, miksi olimme tähän reissuun lähteneet, emmekä kadu hetkeäkään.

Anna käytännön vinkkejä seuraaville, esim. matkustamisesta, liikkumiseen yleensä, asumisesta ja arkielämästä. Mitä arkielämän eroja huomasit?
Koska Neuhaus on vuoren päällä, auto olisi aika tärkeä. Julkisillakin pääsee, mutta matkan teko on todella hidasta. Tiet ovat vuorten lomassa, joten suoraa tietä ei välttämättä ole. Ruoka ja alkoholi on täällä halvempaa kuin Suomessa, mutta muuten hintataso vastaa aikalailla Suomen tasoa. Ruoka on puhdasta ja saksalaisetkin suosivat lähiruokaa. Neuhaus on paikkana niin pieni, että rahaa kannattaa varata mukaan nähdäkseen muutakin Saksasta. Jos pitää metsästä ja vaeltamisesta, on tämä mitä parhain paikka siihen, koska Neuhaus sijaitsee Rennsteigin varrella, joka on siis suurimpia saksalaisia vaellureittejä, n.160km vuorten lomassa.

Mitä kaikkea opit vaihdon aikana - niin ammatillista kuin muutakin oppia? Mikä oli tärkein asia, minkä opit?
Opimme puhumaan englantia todella paljon paremmin, sekä vähän saksaakin. Itse työn puolesta opimme tekemään upeita katteita ja muutenkin työskentelyä hienommassa ravintolassa.
Olemme myöskin oppineet paljon saksan historiasta ja nähneet merkittäviä nähtävyyksiä liittyen niihin. Olemme oppineet paljon saksalaisesta ruokakulttuurista ja osaamme nyt kaataa täydellisen saksalaisen oluen juuri oikealla vaahtomäärällä.
Tärkein asia on varmasti kielitaito, koska sitä pystyy hyödyntämään muissakin maissa koko loppu elämänsä.

Kannattiko lähteä, miksi?
Kannatti lähteä kokemuksen takia. Lisäksi matkaaminen on myös matka itseensä ja Suomen elämäänsä. Asioita katsoo eri kantilta 2000 kilometrin päästä kotoa. Nyt osaamme arvostaa pieniäkin asioita Suomessa, mutta osaa myös arvostaa Saksan kulttuuria ja tapaa tehdä asioita.


Miten aiot hyödyntää oppimaasi tulevaisuudessa?
Ulkomaille lähteminen ei ole niin suuri kynnys tällaisen kokemuksen jälkeen. Haastavistakin tilanteista osaa selviytyä nyt paremmin, eikä pienet virheet ja kommellukset pelota. Itsevarmuus on kasvanut. Elämänkokemuksemme on taas kasvanut ja aiomme mennä itsevarmempana kohti tulevia haasteita!

Päivät 60- 63

Lisa ja meidän toinen työkaverimme Simone veivät meidät paikalliseen suklaatehtaaseen.
Eli siis taivaaseen.. Kaikki suklaat oli käsintehtyjä <3





Sen jälkeen he veivät meidät linnaan, joka sijaitsi Rudolstadtissa.
Sijainti linnalla oli hulppea ja maisemat olivat ihanat.
Siellä on asunut herttua ja herttuatar.
Sääkin suosi meitä.
Kävimme myös kahdessa eri museossa, sekä kävelimme opastuksella linnan läpi.











Viimeisenä päivänä meille tarjottiin kakkukahvit ja koko henkilökunta tuli katsomaan meitä ja sanomaan heipat.

Olo on haikea ja sekava. Niinkuin näkyy....

<3

Viimeinen ateria..

Lisan äiti oli tehnyt meille ihanat korut <3
Tiesimme, että matkatavaroiden kantaminen on tuskaa, joten puolitimme matkaamisen ja tulimme yhdeksi yöksi Frankfurtiin. Vietimme illan Frankfurtissa ja kävimme katsomassa Main Toweria, sekä Skylineä. Näköalat olivat huikeat. Olimme väsyneet hyvästien sanomisesta, sillä itkimme vuolaasti koko matkan.. Matka oli kaiken sen arvoinen <3









Kiitos Schiefferhof, Europa Service, Erasmus, opettajat ja paras matka seura <3
Meillä oli ihana matka ja naurettu on vedet silmissä! Muistot jäävät varmasti mieleen ja Neuhaus am Rennwegille palaamme varmasti vielä.

KIITOS <3

Päivä 58

Hotellillamme vietettiin pääsiäistä suuren brunssin, sekä viininmaistajaisten merkeissä.
Pääsiäistä varten oli myös tehty oma a´ la carte menu.
Brunssiin kuului hummeria, jänistä, lammasta, erilaisia salaatteja, juustoja, kalaa, keitto, lämpimiä vihanneksia ja perunoita, sekä jälkiruokabuffet.
Brunssin sai ottaa joko shamppanja-tarjoilulla tai ilman.
Brunssin nimi oli " Shamppanja-brunssi".

Kun brunssi oli ohi, saimme myös itse maistaa pöytien antimia, sekä hummeria ensimmäistä kertaa elämässämme.




Kun aamupala oli ohi n. klo 10, alkoi heti salin uudelleen laitto. Tuolit vietiin pois ja ravintolan pöydät tehtiin noutopöydäksi. Ihmisiä oli paljon auttamassa ja koko henkilökunta oli töissä brunssilla. Päivä oli yksi vilkkaimista, mitä näimme Schiefferhofissa.







Katoimme yhdessä salin ja kukkakaupasta tuli pääsiäiskoristeet pöytiin.
Itse brunssilla olimme töissä baarissa ja teimme ihmisille juomia.




Illallismenuun sisältyi lisähinnasta (20€) viininmaistelu, jossa tarjoiltiin kolmea eri täkäläistä viiniä. Laitoimme yhdessä pöydät valmiiksi tähänkin.